Konkreettista ja kuvaannollista maalailua ja värejä sekoitellaan tämän kirjan runoissa, joissa sanoja läiskitään ja sovitellaan sinne tänne taidokkaasti piirrellen tässä Juha Mäntylän ja Sissi Ramstedtin yhteisessä runokirjassa.
Halusin ehdottomasti, että kansi puhuttelee lukijaa runojen sisällöstä ja teemoista. Jo kirjailijan kanssa ensimmäisissä keskusteluissa nousi esille värit. Halusin tehdä kannesta värikkään, mutta en liikaa, sillä toisaalta runojen herkkyys ei saisi muuttua liian räiskyväksi, jos kannessa ilakoisi koko väriympyrän kirjo. Sen sijaan pieniä pilkahduksia iloista keltaista päätyi mukaan rauhallisen ja kaipaavan sinisen seuraksi.
(Leiskassa keskellä näkyvä päällekäisyys ei ole lopullisessa vedoksessa, en tiedä miksi tähän kuvaan on tulee tuollainen hassu virhe, kun se ei muualla näy.) |