aRVOSTELUT

Iilimato
Ellu
Paronetti
URSKI
Suomi24
#syöpä #taivas #pelko #kuolema #kasvutarina #usko #toivo #rakkaus #omapolku #väkivalta #ystävyys #takuukyyneleet #yllätysloppu
Lupaava nuori kirjailija Tiina Lehtineva tarttuu tässä uudessa teoksessaan vakaviin aiheisiin: kuolemaan ja nuorten väkivaltaan. Älä itke enkeli on Jarmon, Antin, Miian ja Saaran kasvutarina, jossa usko, toivo ja rakkaus vuorottelevat. Se on myös hengellinen löytöretki, jonka aikana Jarmolle selviää tie kotiin. Lehtinevan sujuva dialogia ja omaperäiset juonelliset kuviot tekevät lukukokemuksesta vauhtimatkan yllättävään loppu-huipennukseen saakka.

Aikamedia, 2009
Sivumäärä: 162
Lukunäyte
Aloitin eilen illalla lukemaan Älä itke, enkeli ja tänään aamuyöllä sain sen lopetettua. Aivan loistava kirja, kavereitteni suosittelemana luin kyseisen kirjan enkä kadu! Koko loppukirjan olin yhtä itkua. - Eve
Yksi koskettavimpia tarinoita, jonka olen koskaan lukenut. Sen luettuani tuijotin pitkään kattoa näkemättä mitään ja itkin. Se on kirja, jota en halua uudestaan lukea, koska lukukokemus oli niin pysäyttävä. Pelkään, etten enää tuntisi samoin kuin silloin, jos lukisin sen uudestaan. - Pauliina

Kirjailijan ajatuksia

Tämän kirjan kirjoittaminen on ollut minulle suuri seikkailu. Olen aloittanut sen kirjoittamisen vuonna 2001 vähän sen jälkeen, kun solmin henkilökohtaisen suhteen Jumalaan. Uskoontuloni oli suuri inspiraatio kirjalle, joka ensin kulki vuosia työnimellä Tie taivaaseen. Kirja ei kuitenkaan kerro ainoastaan uskosta, vaan se on vahva nuoren pojan kasvutarina elämän ja kuoleman kynnyksellä. Voin melkein vakuuttaa, ettei tätä kirjaa lukiessa voi välttyä kyyneliltä!

Älä itke enkeli on siitä erikoinen kirja, että sen kirjoittaminen kesti kahdeksan vuotta. Kirjoitin sen vuonna 2001 syksyllä melkein loppuun, jäljelle jäi vain viisi viimeistä lukua. Sen jälkeen en saanut aikaan yhtään mitään, ennen kuin syksyllä 2008, kun eräs yö vieraillessani siskoni luona Turussa palaset vain loksahtivat paikoilleen ja tiesin, että nyt se loppu on kirjoitettava! Avasin koneen ja aloin naputella. Ja se oli siinä. Sen jälkeen kirja kävi läpi aikamoisen muokkauksen ja korjauksen ennen julkaisua, mutta siitä tuli juuri sellainen, kuin halusin aikoinani sen aloittaessani.

Kirjassa eletään odottaen kuolemaa ja sen tietoisuus siivittää henkilöitä erilaisiin ratkaisuihin. Kirja ottaa kantaa myös nuorten väkivaltatekoihin, jotka ovat viime aikoina olleet yhä lisääntyvin määrin uutisissa. Elämä ei aina ole kivaa, ei ruusuilla tanssimista, eikä edes helppoa. Mutta voisiko silloinkin olla onnellinen ja nauraa? Luettuasi tämän kirjan voit itse päättää, oliko tarina onnellinen.